Telegraafi kriisiviestintä

Onko whistleblowing vasikointia, kostamista vai varsin hyödyllinen viestintäkanava?

Whistleblowing on julkinen, digitaalinen viestintäkanava, jossa työntekijät, alihankkijat, asiakkaat tai kuka muu tahansa voi ilmoittaa havaitsemastaan tai epäilemästään epäkohdasta tai laittomuudesta. Kanava antaa organisaatioille mahdollisuuden vastaanottaa varoituksia mahdollisista väärinkäytöksistä jo varhaisessa vaiheessa, jolloin niihin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti.

Lainsäädäntö on pikaisessa valmistelussa

EU:n hyväksymä whistleblowing-direktiivi astuu voimaan kansallisella lailla 17.12.2021 mennessä. Kaikkien organisaatioiden, joissa on vähintään 50 henkilöä, tulisi ottaa kanava käyttöönsä. Ylimenokausi sallitaan, mikäli henkilömäärä on 50–249.

Uudella lainsäädännöllä on tarkoitus tehostaa EU:n talousarvioon kohdistuvien väärinkäytösten ja korruption ehkäisyä ja paljastamista. Väärinkäytösten ilmoittajien suojelu on ollut jäsenvaltioissa epäyhtenäistä, ja ilmoittajat eivät kaikissa tilanteissa ole saaneet kunnollista suojaa vastatoimilta. Suomessa ei tällä hetkellä ole yleistä väärinkäytöksistä ilmoittajien suojaa koskevaa lainsäädäntöä. Lisätietoa lain valmistelusta löydät täältä (oikeusministeriö) tai täältä (eduskunta).

Whistleblowing on tarkoitettu esimerkiksi tilanteisiin, joissa esimiehelle kertominen ei ole vaihtoehto, mikäli kertominen vaarantaisi oman työpaikan tai ilmoittaja jostain muusta syystä ei tunne oloaan turvalliseksi tilanteessa.

Whistleblowing on osa yritysvastuuta

Whistleblowing-kanavan olemassolo kertoo siitä, että yritys toimii vastuullisesti ja välittää työntekijöistään. Se rakentaa uskottavuutta ja luottamusta organisaatiota kohtaan. Samalla osoitetaan organisaation kyky kuunnella ja huomioida henkilöstön huolia ja tarpeita. Tämä saattaa lisätä henkilöstön sitoutumista. Siinä samalla väärinkäytöksistä johtuvat taloudelliset tai mainehaitat mahdollisesti vähenevät.

Whistleblowing ei poista organisaatioissa tapahtuvaa esimies-alais-keskustelua, se on ensisijaisen tärkeää edelleen. Parasta, jos asioista voidaan puhua kasvotusten. Whistleblowing on tarkoitettu tilanteisiin, joissa esimerkiksi rikotaan lakia tai vaarannetaan työntekijöiden terveys. Se on järeä työkalu epäkohtien ilmoittamiseen.

Onko whistleblowing siis vasikointia, kostamista vai osa yritysvastuuta? Mielestäni kaikille osapuolille turvallinen viestintäkanava havaittujen epäkohtien kertomiseen on pakostakin hyvä asia. Aikataulu on tietysti tiukka. Joulukuu on jo ovella, enkä ainakaan minä ole törmännyt asiassa suurempaan julkiseen ulostuloon.

Jos tarvitset asian suhteen apua, niin minuun voit olla yhteydessä. Mietitään yhdessä.

”Whistleblowing-kanavan olemassolo kertoo siitä, että yritys toimii vastuullisesti ja välittää työntekijöistään. Se rakentaa uskottavuutta ja luottamusta organisaatiota kohtaan.”

Marja-Terttu Rantanen

Kehitysjohtaja
puh. 040 023 2970
mt@telegraafi.fi

Tilaa uutiskirje