Telegraafin tarina

Utöstä oli otettu suunta Viron rannikolle, kun tuuli muuttui myrskyksi. Räntäsade vei näkyväisyyden mennessään. Tuuli tuli ensin jostain lännen puolelta, mutta kääntyi sitten etelämmäksi ja asettui muutaman
tunnin kuluttua lounaiseksi.

Lähes laita vedessä otti höyrylaiva Juulia jälleen mittaa merestä. Suojapuolen reelinki oli lähes koko ajan veden alla ja oli vaikea tietää menikö höyrylaiva eteenpäin vai painuiko tuulen mukana kyljittäin. Kapteeni Eriksson tunsi laivan liikkeistä, että liika oli liikaa.

 

Kapteeni tarttui nopeasti komentosillan tehokkaaseen viestimeen Telegraafiin antaen konehuoneen kuumuudessa hikoilleelle konepäällikölle käskyn hiljentää vauhti puoleen. Viesti meni perille silmänräpäyksessä ja juuri niin kuin kapteeni oli toivonut.

 

Tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun myrskyiselle Saaristomerelle. Telegraafi oli tuolloin tärkeä viestintäväline aluksen komentosillan ja konehuoneen välillä. Ja mikä tärkeintä: viesti meni aina perille juuri siinä muodossa kuin se oli lähetetty. Myöskään viestin vastaanottamisessa ei jäänyt tulkinnan varaa.

”Viesti meni aina perille juuri siinä
muodossa kuin se oli lähetetty.”

Tilaa uutiskirje