Telegraafi kriisiviestintä

Viestintää sodan varjoissa

Sota Ukrainassa on alkanut ja mietimme kuumeisesti, miten tässä tilanteessa tulisi toimia. Mitä meidän suomalaisten on hyvä ymmärtää Venäjästä ja mielipidevaikuttamisesta sodassa? Miten suhtautua sosiaalisen median viestikaaokseen? Miten ylläpidämme omaa ja työyhteisöjemme kriisinkestävyyttä?

Osallistuin Procom ry:n eli viestinnän ammattilaisten järjestön webinaariin otsikolla: Sota, mielipidevaikuttaminen ja kriisissä auttaminen. Jaan muutamia ajatuksia webinaarista.

Viestintää tulisi jatkaa sodasta huolimatta

Sota Euroopassa on uusi tilanne ihan kaikille, myös viestinnän asiantuntijoille. Keskeinen viesti asiantuntijoilta on, että proaktiivista viestintää tulisi jatkaa. Oman organisaation toimintapiiriin liittyvää informaatiota tulisi jakaa ja sen tulisi täyttää faktojen ja toisaalta tunnejohtamisen vaateet.

Olisi hyvä miettiä, että mitä sota tarkoittaa juuri minulle ja mitä se tarkoittaa yrityksellemme. Tässä suhteessa avoin keskustelu ja yhdessä pohtiminen auttaa jokaista. Tärkeää on kuitenkin, että yritys kertoo oman näkökulmansa kriisiin. Vaikka sota tulee iholle eri medioiden kautta, niin tulisi muistaa, että keskuudessamme on muitakin asioita kuin sota.

Helppo ajautua mainekriisiin

Yritysten on tässä tilanteessa helppo ajautua mainekriisiin, koska ratkaisut on tehtävä niin nopeasti. Kansainvälisen yrityksen näkökulmasta on erityisen mielenkiintoista se, miten yrityksen johto pystyy nopeasti muodostamaan kattavan ja yhtenevän näkemyksen tilanteesta ja sen vaikutuksesta. Johtoryhmässä saattaa olla johtajia maista, jossa sota tai mikä tahansa kriisi näyttäytyy hyvin eri tavalla kuin täällä Suomessa.

Venäjällä toimii satoja suomalaisia yrityksiä, joilla on valtava määrä paikallista henkilöstöä, tuotantoa ja tehtaita. Näissä yrityksissä tehdään nyt hartiavoimin kriisi- ja muutosviestintää todella vaikeassa tilanteessa, jossa yritysten toiminta on tehty hyvin vaikeaksi. Kriisissä punnitaan nyt myös yritysten vastuullisuus. Tärkeää on huolehtia vastuullisesti myös yritystoiminnan mahdollisesta alasajosta Venäjällä ja Valko-Venäjällä.

Millaista tietoa voi jakaa some-välineissä?

Tiedon alkuperä kannattaa aina tarkistaa ennen kuin sitä jakaa somessa ja maltti on aina valttia. Nyt käydään informaatiosotaa sen pahimmassa merkityksessä. Ihan hyvä ajatus on myös seurata valtionjohdon pääviestejä.

Oikeaa ja ajantasaista tietoa löytyy myös Suomalais-Venäläisen kauppakamarin nettisivuilta. He ovat tehneet koko alkuvuoden tehostettua jäsenviestintää. Kaksi viikkoa sitten he siirtyivät kriisiviestintään ja avasivat kaiken sotaan liittyvän infon myös ei-jäsenille.

Tässä muutamia linkkejä ajantasaiseen Venäjä-tietoon:

Olemme nyt keskellä kriisiä, jota emme ole osanneet ennakoida. Useimmiten olemme kuitenkin tilanteessa, jossa ennakointi ja suunnittelu ovat mahdollisia ja molemmat voidaan tehdä proaktiivisesti. Näissä kiireettömissä tapauksissa ehdimme pohtia yksityiskohtaisemmin, mikä vaikutus omalla viestinnällämme voi olla. Voidaanko sitä käyttää esimerkiksi informaatiosodassa. Omaa viestintää tulisi peilata aina yrityksen arvoihin ja siihen, mitä tunteita se saattaa herättää. Kultainen kriisiviestinnän ohje on: ”Don’t make it worse”

Marja-Terttu Rantanen

Kehitysjohtaja
puh. 040 023 2970
mt@ideagroup.fi

”Sota Euroopassa on uusi tilanne ihan kaikille, myös viestinnän asiantuntijoille. Keskeinen viesti asiantuntijoilta on, että proaktiivista viestintää tulisi jatkaa. Oman organisaation toimintapiiriin liittyvää informaatiota tulisi jakaa ja sen tulisi täyttää faktojen ja toisaalta tunnejohtamisen vaateet.”

Tilaa uutiskirje